Tunnista erityislapsiperhe
Miksi?
Mikä on erityislapsiperhe?
Tunnista myös erityisiä tilanteita
Miksi?
On tärkeää tunnistaa erityistä tukea tarvitseva lapsi ja hänen perheensä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjänä, sillä
- Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen elämänlaatu on riippuvainen palvelujen saatavuudesta ja toimivuudesta.
- Erityislapsiperheiden palvelujen tarve on pitkäaikaista vaikkakin muuttuvaa, mikä tulee ottaa huomioon palveluja suunniteltaessa.
- Erityislapsiperheet kuuluvat paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten joukkoon. Nordic Health Groupin tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, että paljon tukea ja palveluja tarvitsevien joukko on noin 10 % väestöstä, ja heidän palvelunsa kerryttävät 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista (Leskelä jne. 2013).
- Paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden palvelujen kehittämistä erityisesti painotetaan tulevaisuuden sote-ohjelmassa (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020-2022, ohjelma ja hankeopas, s. 16).
- Erityislapsen vanhemmuus on riskitekijä vanhemmuuden uupumukselle, sillä se on kokemusmaailmaltaan hyvin poikkeavaa vanhemmuutta (Fågel ja Kukkonen 2020; Sorkkila ym 2021).
Mikä on erityislapsiperhe?
Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella tarkoitamme vammaisuuden, pitkäaikaissairauden tai muun syyn vuoksi pitkäkestoisesti tukea ja palveluja tarvitsevaa lasta. (Särkikangas 2020)
Erityislapsiperheistä puhumme siksi, että myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheenjäsenillä voi olla palvelujen tarvetta. Palvelujen tarve voi syntyä lapsen erityisyyden mukanaan tuomista haasteista tai paradoksaalisesti siitä, että lapsen palvelujen käyttämiseen liittyy paljon järjestelemistä ja muuta työtä, joka kuormittaa huoltajaa.
Tunnista erityiset tilanteet
Erityislapsiperheen elämään saattaa kuulua asioita, jollaisia lapset ja perheet eivät tavallisesti joudu kohtaamaan. Jotta erityislapsiperhe voi tulla kuulluksi ja ymmärretyksi omassa asiassaan, on tärkeää tunnistaa näitä erityisiä ilmiöitä.
Lähteitä ja lisätietoa:
Fågel P ja Kukkonen S. Erityislasten vanhempien uupumus ja tuen tarve. Pro gradu -tutkielma, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto 2020 (linkki)
Sorkkila M, Fågel P, Kukkonen S ja Aunola K, Erityislasten vanhempien kokema uupumus ja tuen tarve. NMI Bulletin 4/2021
Särkikangas U. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö erityisperheiden arjessa : toiminnan ja ajankäytön näkökulma. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2020 (Linkki)
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020-2022, ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:3, s. 16
Leskelä RL, Komssi V, Sandström S, Pikkujämsä S, Haverinen A, Olli SL, Ylitalo‐Katajisto K. Paljon sosiaali‐ ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 2013:48, s. 3163‐3169 (linkki) Nordic Health Care Groupin tutkimukset osoittavat, että 10 % väestöstä kerryttää 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.