Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelma kokoaa lapsen ja perheen kaikki palvelut

Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalle on tehtävä asiakassuunnitelma. Sen sijaan voidaan tehdä myös muu vastaava suunnitelma, kuten vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma. Tässä tekstissä käytämme suunnitelmasta nimitystä palvelusuunnitelma.

Parhaimmillaan palvelusuunnitelma on lapsen ja hänen perheensä kaikki palvelut hahmottava ja kokoava suunnitelma, joka toimii käytännön toimintasuunnitelmana ja yhteistyön välineenä.

Perhelähtöisen palvelusuunnitelman laatiminen on sosiaalityön ydintä: rakennetaan sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus ja sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta (Sosiaalihuoltolaki 15 §). Olennaista on kuitenkin yhteistyö perheen ja lapsen kanssa toimivien ammattihenkilöiden kanssa.

Suunnitelman laatimisesta vastaa siis sosiaalityöntekijä, joka laatii suunnitelman yhteistyössä perheen ja tarvittavan monialaisen, sektorirajat ylittävän asiantuntijaverkoston kanssa. Yhteistyö perheen kanssa toimivien tahojen kesken on olennaisen tärkeää, jotta palveluiden kokonaisuus on mahdollista hahmottaa.

Mitä hyötyä palvelusuunnitelmasta on

Huolellisesti laadittu palvelusuunnitelma helpottaa erityisesti erityslapsiperheen arkea, mutta yhtä lailla viranomaisten työtä.

Perheelle: Yhteistyön tuloksena syntynyt räätälöity, lapsen ja perheen yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita vastaava palvelusuunnitelma tukee koko perheen hyvää elämää ja hyvinvointia. Kun perheen ja eri tahojen yhteistyö toimii, perhe voi keskittyä elämään omannäköistään arkea. Perheen aikaa ja resursseja ei kulu turhiin järjestelemisiin, joita syntyy toimimattomista palveluista tai sekavasta tilanteesta.

Viranomaisille ja perheen kanssa työskenteleville ammattihenkilöille: Perusteellisesti tehty palvelusuunnitelma antaa monipuolisen työkalun hahmottaa erityslapsiperheen elämää ja tuen tarpeita. Arjen ymmärtämisen myötä viranomaisten on helpompi kartoittaa ja tarjota perheelle sopivimmat palvelut. Kaikilla perheen arkeen osallistuvilla viranomaisilla ja ammattihenkilöillä on käsitys työnjaosta, omista vastuistaan ja tehtävistään sekä ymmärrys, kuinka toimia parhaalla tavalla perheen tukena.

Palvelusuunnitelma ja erityisesti yhteisesti sovitut tavoitteet mahdollistavat palvelujen vaikuttavuuden seurannan. Palvelusuunnitelmat tarjoavat viranomaisille myös sellaista tietoa palvelutarpeista ja palvelujen käyttämisestä, jota tarvitaan palvelujen vaikuttavuuden arvioimiseen ja talousarvion laatimiseen.

Lapsen ja perheen muut suunnitelmat

Ajoittain on ehdotettu, että kaikki lasta ja perhettä koskevat suunnitelmat tulisi yhdistää yhdeksi suunnitelmaksi. Suunnitelmien yhdistäminen saattaa joissakin tapauksissa olla järkevää, mutta ei aina. Tärkeää on silloin huolehtia siitä, että eri suunnitelmien tavoitteet ovat linjassa keskenään ja että laaditaan palvelusuunnitelma, joka kokoaa tiedon (myös) muista suunnitelmista.

Esimerkiksi omaishoitoa koskeva suunnitelma voi olla luontevaa yhdistää palvelusuunnitelman osaksi. Perheen suostumuksella voidaan laatia sosiaalihuollon ja muiden hallinnonalojen palveluja ja tukitoimia koskeva yhteinen suunnitelma.

Esimerkiksi lapsen oppimisen ja kuntoutuksen toteuttamiseen tarvitaan yleensä kuitenkin aivan omanlaisensa, yksityiskohtaiset suunnitelmansa. Jos lapsi on lääkinnällisen kuntoutuksen piirissä, kuntoutussuunnitelmaa tarvitaan myös (Kelan) kuntoutushakemukseen. Näitä suunnitelmia ei siis ole järkevää kokonaisuudessaan yhdistää palvelusuunnitelmaan. Oppimisen ja kuntoutuksen suunnitelmat on kuitenkin tärkeä huomioida palvelusuunnitelmassa ja varmistaa, että eri suunnitelmien tavoitteet ovat linjassa keskenään. Oppimisen ja kuntoutuksen suunnitelmat voivat antaa tärkeää informaatiota muiden palveluiden suunnittelemiseen. Palvelusuunnitelmaan on tärkeä kirjata, mikä taho vastaa oppimisesta ja kuntoutuksesta ja niiden suunnittelemisesta. Oppimisen ja kuntoutuksen suunnitelmat ovat palvelusuunnitelman näkökulmasta sen liitteitä.

Oman elämän asiantuntijuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja perus- ja ihmisoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen.

Perheenjäsenet ovat omien asioidensa ja elämänsä parhaita asiantuntijoita. Vain he voivat kertoa, mitä hyvinvointi juuri heille merkitsee, mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja millainen on juuri tämän perheen hyvä elämä. Vain perhe itse voi hahmottaa oman elämänsä kokonaisuuden. Ammattihenkilön tehtävä on yhdessä lapsen ja perheen kanssa hahmottaa, millainen palvelujen kokonaisuus tarvitaan tukemaan lapsen ja perheen omannäköistä, hyvää elämää, toimintamahdollisuuksia ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Lapsen erityisen tuen tarve vaikuttaa koko perheen elämään ja muun perheen hyvinvointi heijastuu lapsen hyvinvointiin. Siksi on tärkeää, että palvelusuunnitelmaa laatiessa huomioidaan koko perheen hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen. Jokaisella perheenjäsenelle tulee olla mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä perheen tilanteesta ja omasta hyvinvoinnistaan.

Lapsen ja perheen on tärkeä valmistautua palvelusuunnitelman laatimiseen ja pysähtyä pohtimaan, mitä hyvinvointi ja hyvä elämä tarkoittavat juuri heidän perheelleen.

Palvelusuunnitteluun valmistautumiseen voi käyttää apuna Hyvän elämän palapeli 2.0 -työkirjaa (linkki).

Lapsen mielipiteen kuulemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Lue lisää lapsen kuulemisesta ja työkaluista Verneri verkkopalvelusta (linkki) ja tutustu Nuorten hyvän elämän kortteihin (linkki). Työkalut ja kortit on kehitetty Minua kuullaan -hankkeessa yhdessä paljon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa.

Jaettu asiantuntijuus

Onnistuneen yhteistyön pohja on kumppanuus, jossa perhe ja työntekijät ovat tasavertaisia ja yhtä arvokkaita asiantuntijoita. Perheellä on asiantuntijuus omasta perheestään, elämästään, toiveistaan ja tarpeistaan. Työntekijöillä puolestaan on erityisosaamista ja tietoa palveluista. Yhteistyön onnistumisen näkökulmasta on tärkeää, että molemmat osapuolet kunnioittavat toisiaan ja toistensa asiantuntijuutta. Perhelähtöisen yhteistyön avulla syntyy kokonaisvaltainen ja huolella laadittu palvelusuunnitelma.

Jotta työntekijä voisi parhaansa mukaan tukea ja auttaa erityslapsiperhettä rakentamaan hyvää elämää, tulee hänen kunnioittaa ja ymmärtää perheen arkea ja näkemyksiä. Erityislapsiperheen elämään kuuluu asioita, jollaisia muut lapset ja perheet eivät tavallisesti joudu kohtaamaan.

Lue lisää erityisistä tilanteista tästä linkistä.

Palvelutarvetta kartoitettaessa oleellisen tärkeää on hahmottaa, mitä toimintamahdollisuuksia erityistä tukea tarvitsevalla lapsella ja hänen perheellään on ja huomioida tilanteet, joissa heidän toimintamahdollisuuksiaan tulee palveluin edistää.

Lue lisää toimintamahdollisuuksista tästä linkistä.

Palvelusuunnitelma