Palvelujen koordinaatio ja suunnitelmat

Taustaa

Palvelujen yhteensovittaminen

Toimiva koordinaatio

Suunnitelmat

Vaikuttavaa suunnittelua

Lähteet ja lisätietoa

Anna palautetta ja kommentoi sivua

Taustaa

Moni perheiden kehittämisehdotuksista liittyi palvelujen pirstaleisuuteen ja koordinaation puutteeseen, jolloin palvelujen käyttäminen edellyttää perheeltä organisointi- ja koordinaatiotyötä eli metatyötä. 

Metatyötä aiheuttavat esimerkiksi palvelujen käyttämiseen liittyvä tiedon etsiminen, aikataulujen sovittaminen ja muu järjestely- ja koordinaatiotyö. Metatyötä lisäävät puutteellinen tiedon antaminen, koordinaation puute ja aikataulujen järjestelmäkeskeisyys. Metatyö voi olla perheelle erittäin kuormittavaa, vaikka se jää palvelujen järjestäjälle usein näkymättömäksi (Särkikangas 2020). 

Lue lisää siitä, miten perheeseen vaikuttaa se, ettei palvelujen kokonaisuutta ole suunniteltu ja vastuita ei ole sovittu sivulta Erityisiä tilanteita (linkki)

Palvelujen yhteensovittaminen 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa korostetaan sote-palveluiden integraation merkitystä. Se tarkoittaa perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittamista, sujuvia hoito- ja palveluketjuja ja eri ammattiryhmien saumatonta yhteistyötä. (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022) 

Lapsen ja perheen näkökulmasta tärkeää on saada palveluita tarpeeseen vastaten niin, että palvelut ja tukimuodot nivoutuvat luontevasti lapsen arkiympäristöön. Jokaisella palvelulla on oma tarkoituksensa niin lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen näkökulmasta kuin hänen perheensä arjen toimivuuden tukemisessa. 

Käytännössä palvelujen yhteensovittaminen edellyttää hyvää tiedonkulkua, sujuvaa yhteistyötä, yhteisesti sovittuja tavoitteita ja yhteistä suunnitelmaa, johon kaikki osapuolet sitoutuvat. 

Yhteensovittaminen vaatii toimivaa koordinaatiota. Tärkeää sopia, kuka tai ketkä koordinoinnista vastaavat. Lapsella ja perheellä voi olla monia yhteensovitettavia palveluja ja silloin voi olla tarpeen, että vastuutyöntekijöitä on useampia. Olennaisen tärkeää on, että vastuut on selkeästi jaettu ja että vastuutyöntekijät toimivat hyvässä yhteistyössä toistensa ja lapsen ja perheen kanssa. Kun palvelut on suunniteltu hyvin ja vastuunjako on selkeä, vähenee perheen kuormitus huomattavasti, kun koordinointi ei jää perheen harteille. 

”Toivoisin, että lapsen ja muun perheen tilanne nähtäisiin kokonaisuutena. Meidän pitäisi tulla aidosti kuulluksi, jotta lapsen hoito ja kuntoutus järjestyisivät niin, että siitä olisi hyötyä.”

- erityislapsiperheen vanhempi

Toimiva koordinaatio 

Jos perhe ei tiedä, keneen olla yhteydessä asioiden hoitumiseksi, aiheutuu siitä heille paljon ylimääräistä kuormitusta ja metatyötä, organisointi- ja suunnittelutyötä. 

Lue lisää perheitä kuormittavasta metatyöstä, linkki

Perheet toivovat oma- / vastuutyöntekijää.

  • Oma- tai vastuutyöntekijä lisää perheiden tyytyväisyyttä palveluiden suunnitteluun ja vahvistaa luottamusta yhteistyöhön ammattihenkilöiden kanssa.
  • Jotta palveluiden koordinointi voi onnistua, jonkun on otettava siitä vastuu. Jos ammattihenkilö(t) eivät ota koordinointivastuuta, se jää perheelle.
  • Koordinointi tarkoittaa myös sitä, että ammattihenkilö on aloitteellinen palvelun suunnittelemisessa ja tarpeen mukaisten palvelujen järjestämisessä.

Kun koordinaatio toimii

  • on sovittu yhteiset tavoitteet
  • on sovittu vastuujaosta
  • on sovittu yhteistyön tavoista
  • tieto kulkee
  • lapsi, perhe ja kaikki toimijat tietävät, keneen ottaa yhteyttä missäkin asiassa
  • koordinointivastuussa oleva ammattihenkilö on aloitteellinen palveluiden suunnittelemisessa ja järjestämisessä, esimerkiksi
    • huolehtii tiedon antamisesta lapselle ja perheelle
    • muistuttaa palvelu- tai kuntoutussuunnitelman päivittämisestä ja vastaa käytännön järjestelyistä
  • on tehty hyvä, yhteinen suunnitelma, johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet.


”Kyllä pitäisi olla joku yhteyshenkilö, joka pitäisi kaikki tahot ajan tasalla. Auttaisi avun saamisessa ja veisi asioita eteenpäin.”

- erityislapsiperheen vanhempi 

Suunnitelmat 

Palvelusuunnitelma (asiakassuunnitelma)

Jotta paljon palveluja tarvitsevan lapsen ja perheen palvelujen kokonaisuus saadaan selkeytettyä, on tärkeää hahmottaa palveluiden kokonaiskuva. Siihen asiakassuunnitelma / palvelusuunnitelma on tärkeä työkalu. Hyvin laadittu palvelusuunnitelma on lisäksi yhteistyön väline. 

Palvelusuunnitelma sisältää paitsi lapsen kasvatuksen, ohjauksen, opetuksen ja kuntoutuksen suunnitelmien yhdistelmän, myös suunnitelman muista lapsen ja perheen palveluista, kuten sosiaalipalveluista. Palvelusuunnitelma edustaa paikallista, verkostoitunutta työtapaa koordinoimalla ja yhdistämällä eri tahojen toiminnat kokonaisuudeksi (Sipari ja Koivikko 2021). Palvelusuunnitelman tehtävä on koota tieto sekä lapsen ja perheen tuesta ja palveluista että vastuutahot näiden tukien ja palveluiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. 

Minua kuullaan -hankkeessa pohdittiin yhdessä perheiden ja ammattihenkilöiden kanssa millainen on hyvä palvelusuunnitelma. Yhteiskehittämisen tuloksen syntyivät laatukriteerit palvelusuunnitelmalle. 

Lue lisää palvelusuunnitelmasta ja sen laatukriteereistä (linkki).


Muut suunnitelmat

Palvelusuunnitelman lisäksi tarvitaan tarkempia sisällöllisiä suunnitelmia, joiden tehtävänä on viedä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeät asiat käytännön toiminnaksi jokapäiväiseen elämään niihin toiminta- ja kehitysympäristöihin, joissa lapsi toimii. 

Lapsen ensisijainen kehitysympäristö on perhe ja perheellä on kasvatusvastuu lapsesta. Lapsen kasvaessa hänen kehitysympäristönsä laajenee perheen ulkopuolelle varhaiskasvatukseen, harrastuksiin, kouluun ja kavereihin. Sosiaalityö ja terveydenhoito tukevat kehitysympäristöjä. Osa lapsista tarvitsee tuekseen kuntoutusta. (Sipari ja Koivikko 2021.)

Muita tarvittavia suunnitelmia voivat olla:

  • Varhaiskasvatuksen ja oppimisen suunnitelmat. Varhaiskasvatus ja koulu ovat lapsen tärkeitä kehitysympäristöjä, joissa tarvittaessa laaditaan lapselle henkilökohtainen oppimisen suunnitelma. Mikäli lapsi saa kuntoutusta, tulee oppimisen ja kuntoutuksen suunnitelmien tavoitteiden olla yhdensuuntaiset ja palvelut yhteensovitettuja. Lue lisää varhaiskasvatuksesta ja koulusta (linkki)
  • Kuntoutussuunnitelma, johon kaikki kuntoutukseen eri kehitysympäristöissä osallistuvat aikuiset sitoutuvat. Tämä vaatii yhteensovittamista ja yhteistyöstä ja vastuista sopimista. Kuntoutussuunnitelman tulee olla linjassa oppimisen suunnitelmien kanssa. Perheen on tärkeää tietää, kuka vastaa kuntoutuksen suunnittelemisesta, seurannasta, koordinaatiosta ja toteuttamisesta. Lisäksi lapsen ja perheen tulee tietää, kuka vastaa lapsen apuvälineiden hankkimisesta, muutostöistä ja apuvälineiden huoltamisesta. Lue lisää kuntoutussuunnitelmasta (linkki)
  • Mikäli lapsella on pitkäaikaissairauksia tai muuten useita kontakteja terveydenhoidon eri tahoihin, tulee lapsen terveydenhoidon kokonaisuudella olla vastuuhenkilö, hoitava lääkäri. Myöskään terveydenhoidon koordinaatio ei saa jäädä perheen tehtäväksi. Lue lisää hoitovastuusta (linkki)

Vaikuttavaa suunnittelua

Kokosimme alle Minua kuullaan -hankkeen yhteiskehittämisen pohjalta listan lapsen ja perheen näkökulmasta tärkeistä asioista, jotka tulee ottaa huomioon suunnitelmia tehdessä. 

Lue myös:

Lasta ja perhettä koskevia suunnitelmia tehdessä on tärkeää varmistaa:

1. Yhteinen tehtävä, tavoitteet ja vastuutahot

  • Yhteinen, selkeä ymmärrys siitä, mitä ja miksi ollaan yhdessä suunnittelemassa.
  • Suunnittelemiselle, seurannalle ja koordinaatiolle on nimetty vastuutaho(t). Varmistetaan, että lapsi ja perhe tietävät, ketkä ovat vastuuhenkilöt, joihin he voivat olla yhteydessä. Varmistetaan, ettei koordinaatiovastuu jää perheelle.

2. Lapsi ja perhe tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan

  • Lapsen kohdataan oman arkensa ja elämänsä aktiivisena toimijana. Lapsen näkemykset selvitetään hänelle soveltuvalla tavalla. Lapsen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan: Lapsi tuntee, että hänen mielipiteellään on merkitystä. Aikuisilla on vastuu lapsen osallistumisen mahdollistamisesta. Lapsella on kuitenkin myös oikeus kieltäytyä osallistumasta.
  • Perheenjäsenet kohdataan oman arkensa ja elämänsä aktiivisina toimijoina ja asiantuntijoina. Perheen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Perhe on palvelujen järjestämisessä yhteistyökumppani, mutta sitäkin enemmän, sillä lapsen erityisen tuen tarve vaikuttaa koko perheen arkeen ja elämään. Perheen voimavarat huomioidaan ja varmistetaan, ettei palvelujen koordinaatiovastuu jää perheen tehtäväksi.

3. Lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa tiedon

  • Lapsi ja perhe saa oikea-aikaista ja laadukasta tietoa ensitiedon hetkestä alkaen. Lue lisää ensitiedosta Lapset ja perheet tarvitsevat omaan yksilölliseen tilanteeseen ja tarpeeseen vastaavaa ja ymmärrettävää tietoa oikea-aikaisesti.
  • Palveluita koskeva yleinen tiedotus on saavutettavaa ja selkeää. Verkkosivut ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä. Lomakkeiden tulee olla ymmärrettäviä, selkeitä ja helppoja käyttää (kognitiivinen saavutettavuus).

4. Suunnitelman laatu ja yhteiset tavoitteet

  • Keskiössä on lapsi ja hänen ensisijainen kehitysympäristönsä, perhe.
  • Suunnitelman laatimiseen on käytettävissä tarpeenmukainen ja riittävä moniammatillinen asiantuntijuus. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat lapsen ja perheen lisäksi tarpeelliset tahot, esimerkiksi he, joiden on tarkoitus osallistua palvelun toteuttamiseen lapsen eri ympäristöissä.
  • Suunnitelman tärkein osa on tavoitteista sopiminen. Muodostetaan yhteiset, selkeät tavoitteet, jotka vastaavat lapsen ja perheen yksilöllistä tarvetta, ovat heidän etunsa mukaiset ja varmistavat lapsen ja perheen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen.
  • Kiinnitetään erityistä huomiota erilaisiin nivel- ja siirtymävaiheisiin. Lapsen ja nuoren siirtyminen lasten palveluista nuorten palveluihin ja edelleen aikuisten palveluihin on ennakoitava ja siihen on oltava selkeä toimintapa. Huomiota on kiinnitettävä myös lapsen siirtyessä esimerkiksi päiväkodista kouluun.
  • Lapsen erityisen tuen tarve vaikuttaa koko perheen elämään. Siksi koko perheen voimavarat ja tuen ja avun tarve on otettava huomioon suunnitelmia tehdessä myös silloin, kun suunnitelma koskee lapsen kasvun ja kehittymisen tukea (kuntoutussuunnitelma, oppimisen suunnitelma). Kaikkien perheenjäsenten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tulee turvata.

5. Lapsen ja perheen arjen kunnioittaminen

  • Palvelut järjestetään siten, että ne nivoutuvat lapsen ja perheen arkeen sujuvasti.
  • Huomioidaan mm. sujuva yhteydenpito ja lapsi- ja perheystävälliset vastaanottokäytännöt sekä toimintatavat.


Lähteitä ja lisätietoa

Minua kuullaan -hankkeen yhteiskehittämisen työpajat ja kyselyt 2018-2020

Sipari S ja Koivikko M. Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus - alueellinen järjestäminen. Valtakunnallinen Lasten ja Nuorten Kuntoutus ry:n muistio 17.5.2021

Särkikangas U. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö erityisperheiden arjessa : toiminnan ja ajankäytön näkökulma. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2020 (Linkki)

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020-2022, ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:3, s. 16

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi sivusta "Palvelujen koordinaatio ja suunnitteleminen". Onko sivulla mielestäsi korjattavaa tai puuttuuko jotain tärkeää? Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.