Vammaisen henkilön oikeudet

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille

Mitä ovat vammaisten henkilöiden oikeudet

YK:n vammaissopimus velvoittaa

YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpano ja seuranta Suomessa 

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille

Ihmisoikeuksien tarkoitus on antaa kaikille ihmisarvon mukainen elämä. Suomen valtio on sitoutunut turvaamaan ihmisoikeudet kansalaisilleen ja kaikille ihmisille, jotka ovat Suomessa.

Arjessa ihmisoikeudet ovat lähes näkymättömiä niille, joiden yhteiskunnallinen toimijuus toteutuu pikemminkin kansalaisuuden kuin ihmisoikeuksien haltijuuden kautta. Esimerkiksi liikkuminen kodin ulkopuolella on useille ihmisille täysin itsestään selvää vapausoikeuden käyttöä. Vammaisen henkilön kohdalla liikkuminen kuitenkin muuttuu sosiaaliseksi ihmisoikeudeksi ja on riippuvainen avun ja palvelujen saatavuudesta. (Rautiainen 2016)

Käytännössä vammaisten henkilöiden oikeudet eivät ole täysimääräisesti toteutuneet. Yhteiskunnan rakenteelliset esteet, asenteet ja tiedon puute rajoittavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia esimerkiksi itsemääräämisoikeuteen, liikkumiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Mitä ovat vammaisten henkilöiden oikeudet

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaissopimus) tuli Suomessa voimaan vuonna 2016 (Vammaissopimus, SopS 26-27/2016). Sopimus sisältää sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia että sivistyksellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia. Se ei varsinaisesti luo uusia oikeuksia – kenties esteettömyyttä ja eräitä osallisuuden ulottuvuuksia lukuun ottamatta (Vammaissopimus artiklat 9 ja 19). Sen sijaan sopimus pyrkii tuomaan jo olemassa olevat oikeudet vammaisten ihmisten ulottuville. Sopimukseen kirjattuna tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista (Vammaissopimus 1 artikla). Vammaissopimus tähtää tilanteeseen, jossa vammaiset olisivat yhdenvertaisia muiden kanssa kaikilla elämänaloilla. Tavoitteena on mahdollisuuksien yhdenvertaisuus. (Ahola julkaisussa Nurmi-Koikkalainen jne. 2017)

Vammaisopimus vahvistaa muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa taattuja oikeuksia ja luo valtioille velvollisuuden edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutuminen. (ihmisoikeuskeskus.fi)

Vammaissopimus lisää tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista yhteiskunnassa yleisesti ja vammaisten henkilöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan. 

Vammaissopimuksen keskeisiä periaatteita ovat (ihmisoikeuskeskus.fi):

  • itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
  • syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus
  • vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan
  • esteettömyys ja saavutettavuus
  • miesten ja naisten välinen tasa-arvo
  • erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten moninaisuutta
  • vammaisten lasten oikeuksien kunnioittaminen.

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Keskeistä on kehittää yhteiskuntaa ihmisoikeusperusteisesti sellaiseksi, että vammaisuuden ja vammattomuuden välinen erottelu menettää merkitystään ja kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää ja toimia (Ahola ja Pollari 2018). Toimivan ja tarkoituksenmukaisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan kaikille sopiva ympäristö ja saavutettavat yleiset palvelut. Jotta yhdenvertaisuus toteutuu, tarvitaan myös erityispalveluja ja (Nurmi-Koikkalainen jne. 2017). 

Vammaissopimus korostaa vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistamista ja osallistumista kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon.

Tutustu vammaisten henkilöiden oikeuksiin:

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (linkki)

YK:n vammaissopimus velvoittaa

YK:n vammaissopimus on oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus samalla tavalla kuin lapsen oikeuksien sopimus. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin vammaissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

Vammaissopimuksen 33. artikla määrää, miten valtion on toteutettava sopimuksen täytäntöönpano ja seuranta.

Vammaissopimus velvoittaa yhteiskunnan toimijoita huomioimaan vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuuden toteutuminen.

Peruspalveluiden on oltava vammaisen henkilön saavutettavissa. Tarvittaessa vammaisen henkilön tulee saada myös yksilöllisiä erityispalveluita yhdenvertaisuuden tosiasialliseksi toteutumiseksi.

Kohtuullinen mukauttaminen on vammaisen henkilön oikeus ja eri toimijoiden velvollisuus, jolla pyritään turvaamaan vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta ja osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnassa. YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittavat viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajan tekemään kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle. Esimerkiksi koulussa voidaan tehdä kohtuullisia mukautuksia järjestämällä oppilaalle tarpeelliset apuvälineet liikuntaan osallistumiseksi. Mukautus voi palvelutilanteessa olla esimerkiksi vammaisen henkilön avustaminen siirtyessä palveluntarjoajan tiloihin. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää.

Miten sinä, työssäsi, luottamustoimessasi tai yksityishenkilönä, voit vaikuttaa vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi?

YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpano ja seuranta Suomessa  

Vammaissopimuksen 33. artikla määrää sopimuksen täytäntöönpanosta ja seurannasta. Suomessa siihen osallistuvat seuraavat toimijat (ihmisoikeuskeskus.fi):

1. Kansallinen yhteystaho 

  • Yhteystahona toimivat sosiaali- ja terveysministeriö (STM), ulkoasiainministeriö (UM) ja koordinaatiomekanismin (ks. alla) keskuudestaan nimeämä kansalaisjärjestön edustaja.
  • STM:n vastaa sopimuksen täytäntöönpanosta, kuten lainsäädäntövalmistelusta, selvitysten teettämisestä, tiedottamisesta, tiedon keruusta ja tilastoista. STM koordinoi vammaissopimukseen liittyvää yhteistyötä ja edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien valtavirtaistamista yhteiskunnassa.
  • UM vastaa määräaikaisraportoinnista kansainväliselle vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle.

2. Koordinaatiomekanismi

  • Koordinaatiomekanismina toimii vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (VANE).
  • Neuvottelukunta edistää ja sovittaa yhteen vammaisyleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja vammaisten henkilöiden huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen toiminnassa. Neuvottelukunta laatii toimintaohjelman, jossa määritellään vammaissopimuksen täytäntöönpanon edistämisen keskeiset kansalliset tavoitteet, niitä edistävät keinot ja seuranta.

3. Riippumaton mekanismi

  • Riippumattomana mekanismina toimii Suomen kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI, National Human Rights Institution), jonka muodostavat eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta.
  • Tehtävänä on vammaissopimuksen täytäntöönpanon edistäminen, suojelu ja seuranta.
  • Oikeusasiamiehen tehtävänä on julkisen vallankäytön lainmukaisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta (suojelu). Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta toteutuu kanteluiden, omien aloitteiden ja tarkastuskäyntien kautta.
  • Ihmisoikeuskeskuksen tehtäviin kuuluvat mm. ihmisoikeuskasvatus, -koulutus, -tutkimus ja -tiedotus.
  • Ihmisoikeusvaltuuskunta on perustanut pysyvän vammaisjaoston, vammaisten ihmisoikeuskomitean (VIOK), vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistamista varten.

Lähteitä ja lisätietoa

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (linkki)

  • Vammaissopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 2016.

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 (linkki)


Vammaisen henkilön oikeudet

  • Eduskunnan oikeusasiamiehen verkkosivulla oikeusasiamies.fi (linkki)
  • Ihmisoikeuskeskuksen verkkosivulla ihmisoikeuskeskus.fi (linkki)
  • Ihmisoikeusliiton verkkosivulla ihmisoikeudet.net (linkki)

Vammaisen lapsen oikeudet

  • Tukiliiton verkkosivulla tukiliitto.fi (linkki)
  • Vammaispalvelujen käsikirjassa (linkki)
  • Vammaisen lapsen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin Vammaispalvelujen käsikirjassa (linkki)

YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpano ja seuranta Suomessa

  • Sosiaali- ja terveysministeriö (STM; linkki)
  • Ulkoasianministeriö (UM; linkki)
  • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (VANE; linkki)
  • Eduskunnan oikeusasiamies (linkki)
  • Ihmisoikeuskeskus (linkki)
  • Vammaisten ihmisoikeuskomitea (VIOK; linkki)
  • Hoffrén Tea, Rautanen-Muhli L. Seurantaraportti : YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma (2018–2019). STM 2019 (linkki)

Julkaisuja:

Ahola S ja Pollari K. Lapsella on oikeus osallisuuteen – vammaisuudesta riippumatta. THL Päätösten tueksi 1/2018 (linkki)

Nurmi-Koikkalainen P, Ahola S, Gissler M, Halme Nina, Koskinen, S, Luoma M-L, Malmivaara A, Muuri A, Sainio P, Sääksjärvi K, Väyrynen R. Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta : Analyysia THL:n tietotuotannosta. THL 2017 (linkki)

Pollari K ja Toivonen V (toim.). Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lastensuojelunkeskusliitto 2016. Verkkojulkaisu (linkki)


Anna palautetta

Kerro mielipiteesi sivusta "Vammaisen henkilön oikeudet". Onko sivulla mielestäsi korjattavaa tai puuttuuko jotain tärkeää? Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.