Näkökulmia ihmisoikeuksiin

Ihmisoikeuksiin ei ole vain yhtä näkökulmaa

Muodollinen sopimusten näkökulma

Sisällöllinen näkökulma

Kamppailullinen näkökulma

Pääasiallisina lähteinä Pauli Rautiaisen, Juha Lavapuron ja työryhmän ihmisoikeusindikaattoreita käsittelevä selvitys valtioneuvostolle 2016 ja Pauli Rautiaisen artikkeli Sosiaaliset oikeudet ihmisoikeuksina 2017; lähdetiedot alla. Muihin lähteisiin viitataan tekstissä ja ne mainitaan lähdeluettelossa.

Ihmisoikeuksiin ei ole vain yhtä näkökulmaa

Valtiolla ja kaikella julkisella vallalla on velvollisuus kunnioittaa, suojata, toteuttaa ja edistää ihmisoikeuksia. Tärkeää on myös kyetä seuraamaan, miten tässä työssä onnistutaan. Jotta tässä on mahdollista onnistua, on hahmotettava, mitä ihmisoikeudet ovat. 

Ihmisoikeuksien eri näkökulmien ymmärtäminen on edellytys ihmisoikeusperusteisen toiminnan toteuttamiselle. 

Muodollinen sopimusten näkökulma

• Ihmisoikeudet on kirjattu sopimuksiin ja (perustus)lakeihin.
• Ihmisoikeussopimuksiin liittyneet valtiot ovat velvollisia kunnioittamaan, suojelemaan ja toimeenpanemaan näitä oikeuksia.
• Perus- ja ihmisoikeuksia turvaavia velvollisuuksia konkretisoidaan lainsäädännössä. Lainsäädännön lisäksi ihmisoikeuksien toimeenpano kansallisella tasolla tapahtuu muun muassa oikeudellisin ja hallinnollisin keinoin, politiikkaohjauksella ja suuntaamalla taloudellisia voimavaroja.
• Valtiolla on myös velvollisuus tiedottaa ja kouluttaa ihmisoikeuksista.
• Ihmisoikeussopimukset velvoittavat myös kuntia ja muita toimijoita, joille valtio jakaa tehtäviään. Julkista valtaa edustavien on aina edistettävä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista kaikilla tasoilla. Julkisen vallan käyttäjiä ovat esimerkiksi päättäjät, valtion virkamiehet ja kunnan viranhaltijat, kuten opettajat, sosiaalityöntekijät ja lääkärit.
• Julkisen vallan käyttäjän tulee siis tuntea perus- ja ihmisoikeudet, hallinnon yleislait ja oman hallinnonalansa lainsäädäntö.
• Ihmisoikeussopimukset kehittyvät. Kehittämisen kannalta on olennaista tarkastella ihmisoikeuksia paitsi oikeudellisesta myös sisällöllisestä ja kamppailullisesta näkökulmasta. Esimerkkinä kehittyvistä ihmisoikeussopimuksista on uusin YK:n ihmisoikeusopimus, yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Se valmistui 2006 ja ratifioitiin Suomessa 2016. Myös olemassaolevaa sopimusta voidaan kehittää, kuten vuonna 1989 valmistunutta lapsen oikeuksien sopimusta on sittemmin täydennetty kolmella valinnaisella pöytäkirjalla.

Sisällöllinen näkökulma

• Ihmisoikeudet ovat ihmiskunnan yhteisiä arvoja, jotka velvoittavat moraalisesti yksityisiä ihmisiä ja kaikkia yhteiskunnan toimijoita.
• Sisällöllisen näkökulman mukaan ihmisoikeudet ovat ihmisen ihmisarvoa turvaavia, luovuttamattomia ja hänelle peruuttamattomasti kuuluvia  oikeuksia. Ne kuuluvat jokaiselle ihmiselle hänen ihmisyytensä perusteella.
• Sisällöllinen ihmisoikeuskäsitys muodostaa ihmisoikeuksien yhteiskuntafilosofisen ja historiallisen pohjan. Se kertoo taustan sille miksi ja miten jotkin oikeudet ovat kehittyneet  ihmisoikeuksiksi ja pitää sisällään myös idullaan olevia ihmisoikeuksia, jotka saattavat jatkossa tulla osaksi muodollista (sopimusten) ihmisoikeuskäsitystä.
• Vaikka ihmisoikeuksien tarkasta sisällöstä ei ole yksimielisyyttä, yleisesti jaetun käsityksen mukaan ihmisoikeuksien tarkoitus on turvata yksilönvapaus ja ihmisarvoinen elämä kaikille ihmisille.
• Jotta yksilönvapaus ja ihmisarvoinen elämä voivat toteutua, on tärkeä pohtia ja ymmärtää, mitä yksilönvapaus ja ihmisarvoinen elämä - hyvä elämä - tarkoittavat käytännössä. Yksilönvapautta ja ihmisarvoista elämää voi jäsentää toimintavalmiuksina tai toimintamahdollisuuksina - lue aiheesta lisää Minua kuullaan -repun sivulla Hyvä elämä (tulossa!)

Kamppailullinen näkökulma

• Erilaiset alistetut ryhmät kamppailevat ihmisoikeuksien avulla täydestä sosiaalisesta kansalaisuudesta / heihin kohdistuvan sorron vähenemisestä.
• Ihmisoikeudet eivät saa jäädä kuvitteellisiksi abstrakteiksi   päämääriksi, vaan niiden on toteuduttava yhdenvertaisesti kaikkien ihmisten arjessa.
• Täysipainoisten kansalaisten arjessa ihmisoikeudet ovat lähes  näkymättömiä, sillä heidän yhteiskunnallinen toimijuutensa toteutuu pikemminkin kansalaisuusaseman kuin ihmisoikeuksien haltijuuden kautta. Esimerkiksi liikkuminen kodin ulkopuolella on useille ihmisille aivan itsestään selvää vapausoikeuden käyttöä, mutta vammaisen henkilön kohdalla  liikkuminen muuttuu sosiaaliseksi ihmisoikeudeksi ja on riippuvainen palvelujen saatavuudesta.
• Ihmisoikeuksien toteutumisen edistäminen edellyttää poliittisia päätöksiä ja toimia, jotka kehittävät ihmisten   toimintavalmiuksia ja kaventavat väestöryhmien välisiä eroja niillä elämänalueilla, jotka ovat yksilönvapauden ja ihmisarvoisen elämän toteutumisen kannalta merkityksellisiä.

Lähteet ja lisätietoja

Dembour M. What Are Human Rights? Four Schools of Thought. Julkaisussa Human RightsQuarterly 32 (2010):1, 1−20. (linkki) Artikkeli ihmisoikeusnäkökulmien taustalla.

Rautiainen P. Ihmisoikeudet. Alustus Minua kuullaan -hankkeen Ihmisoikeuksien pyöreä pöytä -työpajassa 9.4.2019 

Rautiainen P. Sosiaaliset oikeudet ihmisoikeuksina. Julkaisussa: Nykänen ym. Sosiaaliset oikeudet - näkökulmia perustaan ja toteutumiseen, THL 2017 (linkki)

Rautiainen P & Lavapuro J sekä työryhmä Hartzell J, Lehtinen E, Meriläinen N, Neuvonen R & Todorov E. Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36/2016 (linkki)

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi sivusta "Näkökulmia ihmisoikeuksiin". Onko sivulla mielestäsi korjattavaa tai puuttuuko jotain tärkeää? Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.