Kuulumisen työkalut 1:
Lapsen ja nuoren omat kuulumiset
Mitä vammaiselle ja erityistä tukea tarvitsevalle lapselle/nuorelle ja hänen sisaruksilleen kuuluu? Mitä mieltä he itse ovat omasta elämästään, kodista, vapaa-ajasta, päiväkodista tai koulusta?
Työkalua voi käyttää sekä vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen että hänen sisarustensa kuulumisten ja mielipiteiden selvittelemisen tukena.
Työkalua voi hyödyntää myös palvelusuunnittelun yhteydessä. Lapsen oikeuksien artiklassa 12 sanotaan, että lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä. Aikuisten täytyy ottaa huomioon lapsen mielipide, kun he päättävät lapsen asioista.
Linkki työkaluihin
Kuulumisen työkalut lapselle ja nuorelle (linkit avautuvat uuteen ikkunaan):
Työkalu avautuu uuteen ikkunaan PDF-lomakkeena, jonka voi täyttää tietokoneella tai printata ja täyttää käsin.
Kuulumisen 1-työkalut ovat siis tarkoitettu lapselle ja nuorelle itselleen. Sen sijaan Kuulumisen työkalu 2 on tarkoitettu vanhemmalle. Sen avulla vanhempi voi arvioida vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan lapsensa hyvinvointia ja sitä, miten tämän lapsen oikeudet toteutuvat. Linkki Kuulumisen työkalu 2:een (avautuu uuteen ikkunaan).
Työkalusta
Lapselle ja nuorelle itselleen tarkoitettuun työkaluun valittiin niitä kysymyksiä, joita vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret ja heidän sisaruksensa nostivat esiin tärkeinä asioina yhteiskehittämisen työpajoissa. Lue lisää kehittämistyöstä tästä linkistä
Työkalua voi ja täytyykin soveltaa niin, että se sopii lapsen tai nuoren omaan tilanteeseen huomioiden lapsen/nuoren omat kommunikointikeinot.
Anna mielellään palautetta työkalusta ja kerro mikä toimii ja mikä vaatisi parannusta! Linkki palautelomakkeeseen tästä
Miten työkalua käytetään:
VALITSE TYÖKALUISTA se versio, joka sopii lapsen tai nuoren tilanteeseen parhaiten.
KYSYMYKSET ON JAOTELTU lapsen tai nuoren toimintaympäristöjen mukaan kotiin, vapaa-aikaan ja varhaiskasvatukseen/kouluun. Halutessaan lapsi tai nuori voi arvioida myös palvelujensa toimivuutta. Nuorelta tiedustellaan lisäksi mielipidettä hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumisesta.
KYSYMYKSET KOSKEVAT ihmissuhteita, toimintamahdollisuuksia, osallisuutta, turvallisuutta, oppimista ja itsenäisyyteen kasvamista.
ENNEN KYSYMYKSIIN VASTAAMISTA lapsen tai nuoren kanssa on hyvä keskustella aiheista. Apuna voi käyttää työkalun taustakysymyksiä.
TARVITTAESSA MUOTOILE KYSYMYKSIÄ SITEN, ETTÄ ne sopivat lapsen tai nuoren omaan tilanteeseen ja kommunikoinnin keinoihin.
KYSYMYKSIIN VOI VASTATA vähän kerrallaan ja jatkaa myöhemmin.
PYYDÄ LASTA TAI NUORTA VALITSEMAAN vaihtoehdoista se, joka parhaiten kuvaa hänen mielipidettään tällä hetkellä. Vastaamisessa voi hyödyntää työkalun lopussa löytyviä kommunikointikuvia, joista voi valita joko kolmi- tai viisiportaisen vastausasteikon. Sovella asteikkoa kysymyksen ja lapsen tai nuoren kommunikoinnin mukaan. Voit myös käyttää jotain muuta lapselle tai nuorelle soveltuvaa asteikkoa.
KAIKKIIN KYSYMYKSIIN EI TARVITSE VASTATA. Lapsi tai nuori voi valita mihin kysymyksiin haluaa vastata.
VAIHTOEHTOKYSYMYSTEN ALLE VOI KIRJATA lapsen tai nuoren esille nostamia asioita.
Asteikosta vielä
Lasten ja nuorten työkalujen vastausvaihtoehdot noudattavat asteikkoa negatiivisesta positiiviseen yhdenmukaisesti vanhemmille tarkoitettujen työkalujen asteikon kanssa (katso työkalut 2 ja 3).
Myös lasten ja nuorten vastausasteikon tarkoitus on löytää seuraavia asioita:
- Hymyilevät naamat tarkoittavat positiivista vastausta ja viittaavat siihen, että kyseisellä elämänalueella rakentuu hyvinvointia: Voimavarojen tunnistaminen.
- Keskimmäinen vastausvaihtoehto (totinen naama) on 0-vastaus ja viittaa siihen, että elämänalueella ei rakennu hyvinvointia eikä pahoinvointia. Silloin voi pohtia, että onko kyseessä n.s. käyttämätön resurssi? Voisiko löytyä keino, jolla hyvinvointia rakentava resurssi saataisiin käyttöön?
- Ikävää naamaa näyttävät vaihtoehdot ovat negatiivisia ja viittaavat siihen, että näillä osa-alueilla rakentuu pahoinvointia: Ongelmien tunnistaminen.
Asteikon muoto on kehitetty Uudenmaan sosiaalialan kehittämiskeskus Soccassa (linkki Soccan kehittämään Aikuisväestön hyvinvointimittariin).
Anna palautetta!
Anna mielellään palautetta työkalusta ja kerro mikä toimii ja mikä vaatisi parannusta! Linkki palautelomakkeeseen tästä